Eläketaistelu ja syvä talouskriisi – Uuden työväenpuolueen puolesta
Suomen talous laskee alamäkeä. Oikeistohallitus, Keskustapuolueen johdolla, yrittää käyttää lamaa aseenaan hyökätessään työläisiä vastaan. Hallitus ilmoitti helmikuussa haluavansa korottaa eläkeikää, mikä sai tavallisesti niin kesyn opposition uhkaamaan yleislakolla. Se oli merkki siitä että vastustus kovenee, minkä myös Telia-Soneran työntekijäin lakko viime viikolla raakaa henkilökuntapolitiikkaa vastaann osoitti.
Talouden taivas Suomen yllä tummenee päivä päivältä. Viimeisten ennustusten mukaan laskee bruttokansantuote viidellä prosentilla tänä vuonna ja työttömyys kohoaa 8,5:een prosenttiin ennen vuoden loppua. Vientiteollisuus, rakennusala ja näille suoraan palveluja tuottavat alat romahtivat loka-marraskuussa 2008. Matalasuhdanne on syventynyt entisestään viime kuukausien aikana ja teollisuudella on tänään puolet vähemmän tilauksia kuin vuosi sitten. Vuonna 2008 vienti pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna ja tänä vuonna ennustetaan viennin arvon laskevan 15-20%.
Bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan tänä vuonna 3-4%. 2000-luvun alkuun verrattuna on tilanne paljon vaikeampi, koska muutos tapahtuu nopeammin ja on laaja-alaisempi.” Vuoden kolmannen neljänneksen aikana tulee talous olemaan depression tasolla”, kirjoitti valtion Työvoima-ja Elinkeinokeskus ( TE ) raportissaan kaksi viikkoa sitten otsikolla ” Talouden taantuminen voi johtaa depressioon kesällä 2009.”
Vuosina 1991-93 Suomea vaivasi kaikkien aikojen syvin talouslama.Bruttokansantuote laski näiden vuosien aikana 10,5% ja työttömyys nousi 3,5%:sta 20:een prosenttiin.1990-luvun lama oli 30-luvun lamaa pahempi. Miksi lamasta tuli niin syvä johtui osittain siitä, että stalinismi kaatui Neuvostoliitossa 1990-91. Viidesosa Suomen viennistä suuntautui Neuvostoliittoon aina vuoteen 1990 asti. Vuonna 1991 neuvostomarkkinoita ei enää ollut ja tämän menetyksen lisäksi Suomen kapitalistit painivat monien raha-asioiden, lisääntyneen velkaantumisen ja pidättyväisyyspolitiikan kanssa, jotka vain pahensivat lamaa. Tämä tilanne jatkui aina vuoteen 1996 asti jolloin kulutus nousi samalle tasolle kuin ennen lamaa, mutta vielä korkeasuhdanteen aikanakin on työttömyys matalimmillaankin pysynyt noin 7:ssä prosentissa. 1991-93 laman jälkeen on uusköyhyys ollut pysyvää.
OECD:n raportin mukaan ( Helsingin Sanomain kansainvälinen pianos 13. marraskuuta 2008 )on Suomessa tämän lisäksi ero köyhien ja rikkaiden välillä kasvanut nopeammin kuin muissa kehittyneissä teollisuusmaissa vuoden 1995 jälkeen.
Suomi on uudelleen taloudellisen depression tiellä. Tämän päivän laman taustana on yleis Maailmallinen lama, joka tekee suomalaiselle kapitalistille mahdottomaksi korvata menetet Ty vienti Neuvostoliittoon viennillä muihin maihin 1990-luvun tapaan. Ei myöskään ole todennäköistä, että Nokia voi jatkaa tavatonta laajentumistaan, pikemminkin päinvastoin. Nokia antoi hiljattain irtisanomisvaroituksen 1 700:lle henkilölle, joista 700 Suomessa. Rakennusalalla on jo nyt suurtyöttömyys.Neljäsosan Rakennustyöväenliiton jäsenistä ennustetaan olevan työttömänä maaliskuun loppuun mennessä. Vaara on suuri että työttömyys rakennusalalla, joka työllistää n. 180 000 henkilöä Suomessa, nousee lähes 50:een prosenttiin.
Metsä-ja paperiteollisuus, yksi suomalaisen kapitalismin peruspilareista, kattaa viidesosan ulkomaanviennistä mutta lähestyy nyt rakenteellista lysähdystä. Metsäteollisuus tuottaa nyt kolmanneksen vähemmän paperia, massaa ja sahatuotteita kuin vuoden 2008 alussa. ( HS:n Kansainvälinen painos 11. maaliskuuta ) Metsäjätit kuten Stora-Enso ja UPM Kymi ovat voitoistaan huolimatta irtisanoneet työntekijöitä ja lakkauttaneet tehtaitaan Suomessa viimeisten vuosien aikana. Vuosien 2005 ja 2008 välillä katosi lähes joka kolmas työpaikka molemmissa yhtiöissä. Stora-Enso, jonka osaomistaja on Suomen valtio, lakkautti viime vuonna selluloosatehtaan Kemijärvellä pohjois-Suomessa vastustuksesta huolimatta mukaanlukien tehtaan valloitus ja kunnanjohdon vaatimus, että hallitus pakkolunastaisi tehtaan. Stora-Enso lakkautti kuitenkin tehtaan viime vuonna ja Kemijärvestä tuli haamukaupunki.
Lakkauttamista ennen tehdyssä tutkimuksessa varoitettiin 42:een prosenttiin nousevasta työt Tömyydestä, mutta hallitus vähät välitti siitä ja viittasi siihen että ” vapaiden markkinavoimien tulee saada hallita ja teollisuus, joka ei seiso omilla jaloillaan, on tuomittu”( pääministeri Matti Vanhanen )
Sama Vanhanen ehdotti vuoden alussa että eläkeikä nostettaisiin 63:sta 65:een vuoteen 2011 lähtien. ” Olin hiihtelemässä ja sain silloin tämän ajatuksen päähäni ja soitin valtionvarainministerille,”sanoi Vanhanen kun hän selitti miksi hän haluaisi nostaa eläkeikää tilanteessa, jolloin työttömyys nousee erityisesti yli 56 vuotiaiden parissa. Työttömyys lisääntyy vanhempien ihmisten parissa nopeammin tänään kuin 1990-luvun laman aikana. Lama myös alentaa eläkeikää, joka useimmille on tänä päivänä vähän yli 59 vuotta.
Vanhasen ja hallituksen mukaan kysymys korkeammasta eläkeiästä on ”periaatekysymys” ja tarkoituksena oli ohittaa ammattiliitot, mutta he tekivät virhearvion. Kaikki ammattiyhdistykset nousivat taisteluun korkeampaa eläkeikää vastaan. Vaadittiin protestilakkoja ja jopa tavallisesti niin kesy oppositio uhkasi yleislakolla. Ammattiliitot keräsivät yhden viikon aikana 172 000 nimeä ehdotuksen vastustamiseksi. Hallitus pakotettiin perumaan ehdotuksensa jotta vältyttäisiin lakoilta ja poliittiselta kriisiltä, joka olisi voinut olla alku Vanhasen lopulle. Sen-
sijaan että eläkeikää nostettaisiin vuodesta 2011 lähtien, tulee työmarkkinoiden osapuolet ja hallitus tekemään yhteisen suunnitelman vuodelle 2025 eläkeiän nostamisesta kolmella vuodella. ” Oli alentavaa että ammattiliitot saivat hallituksen polvilleen,” sanoi eräs epätoivoinen keskustapuoluelainen jälkeenpäin.
Vastatoimenpiteisiin pakotettu ammattiliiton johto halusi kampanjallaan muistuttaa Vanhasta ja hänen kumppaneitaan siitä että heidän tulee neuvotella ammattijärjestön kanssa ennen ehdotuksen esittämistä. Ammattiliitot eivät halunneet kaataa hallitusta vaan ovat edelleen valmiit yhteistyöhön työnantajien ja hallituksen kanssa sekä uusiin sosiaalisiin sopimuksiin työläisille samaan aikaan kun oppositio valtiopäivillä tyytyy vaatimaan vain vähän enemmän virikkeitä.
Taistelu eläkeiän korottamista vastaan näyttää ammattijärjestöjen voiman ja sen mitä aktiivisella kamppailulla voi saavuttaa. Nyt on ajankohtaista järjestää vastaavanlaisia kampanjoita työpaikkojen puolesta yritysten jatkuvia irtisanomisia ja lomautuksia, supistuksia ja palkanalennusuhkauksia vastaan.
Suomen palkansaajilla ei ole puoluetta, joka olisi valmis taistelemaan taloudellista ja poliittista valioluokkaa vastaan. Ammattiaktivistien ja muiden kamppailijoiden eri ruohonjuuritason liikkeissä täytyy yhdistyä voidakseen ottaa ensimmäisen askeleen sosialistiseen työväenpuolueeseen, joka on valmis taisteluun hallituksen oikeistopolitiikkaa ja työnantajien lisääntyvää provosoivaa asennetta vastaan.
Per Olsson
CWI Suomessa taistelee seuraavien asioiden puolesta:
* Joukkotaistelu työpaikkojen katoamista ja oikeistopolitiikkaa vastaan
* Lyhennetty työaika – ilman palkanalennusta
* EI supistuksille – miljardipaketit kunnille
* Välitön lapsilisien, opintotuen, työttömyyskorvauksen, sosiaaliavustuksen ja eläkkeen korotus
* Uusi, taisteleva, demokraattinen työväenpuolue
* Suuryritysten ja pankkien valtionomistus työläisten johdon ja valvonnan alaisena
* Demokraattinen suunnitelmatalous – työtä kaikille – alueellinen kehitys ja ympäristö